Matka kohti Helsinkiä on alkanut, hurjalla noin kolmellakymmenellä kilometrillä. Sain kuin sainkin pakattua tavarat ja tänään äiti haki minut ja miljoona kassiani Oulusta. Sijaintina nyt kotikoti Oulun eteläpuolella. Huomenna hyppään lentokoneeseen ja suihkautan Helsinkiin. Hui hai, jännittää!
Edelleen mietin, jäikö jotain olennaista kotiin. Epäolennaista tuskin ainakaan jäi, kun kassien määrää ja pulleutta katsoo... Ihan hyvin niistä auton peräkontti täyttyi ja vähän takapenkkiäkin. Mietin myös, onko autossa olevissa kasseissa jotain, mitä minulla pitäisi olla rinkassa lähdössä huomenna mukaan. No, ehkä pärjään keskiviikosta lauantaihin vähän vajaallakin varustuksella, ehkä. Vanhempani tuovat siis loput tavarat lauantaina, kun saan asunnonkin.
Tänään oli viimeinen työpäivä kaupantätinä hetkeen. Kai siihen vihreään uniformuun pitää vielä syksyllä hypätä. Kieltämättä toivon kyllä jo, ettei kyseisen uran lopullinen loppu olisi kovin kaukana. Reilut 6 vuotta "hei, xx euroa ja yy senttiä, kiitos hei"tä riittäisivät jo, vaikka onhan kassatyössä joskus mukavia ja antoisiakin hetkiä. No, nyt on kuitenkin edessä kaksi kuukautta uniformuttomia töitä, joista aion ottaa kaiken ilon ja kokemuksen irti :) (Jee! Töihin voi kesällä pukeutua!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti